www.paramotor.fi Photo: Arto Halttunen (www.paramotor.fi)

Tausta

 

Kalojen vuosiluokan koon määräytyminen tapahtuu monilla kaupallisesti tärkeillä saalislajeilla poikasvaiheessa ja suurimmalla osalla lajeista ensimmäisen kasvukauden aikana. Käytännön kalastuksen ja pyynnin säätelyn kannalta on tärkeää ennakoida jo mahdollisimman varhaisessa vaiheessa tulevan kalastuskauden saalisvaroja.

Joensuun yliopisto, Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos ja Turun yliopisto ovat tutkineet 1980-luvulta lähtien muikun, sisävesiemme tärkeimmän ammattikalastuksen kohdelajin, keväällä kuoriutuneiden poikasten määriä sekä niistä seuraavana talvena tai kesänä kalastettavaksi asti selvinneiden muikkujen runsautta. Tutkimukset keskittyivät viidelle tunnetulle muikkujärvelle: Säkylän Pyhäjärvelle, Puruvedelle, Paasivedelle, Onkamojärvelle ja Kuusamon Kitkajärville. Saimaan tutkimusohjelmaan sisältyneessä hankkeessa kehitettiin uusia menetelmiä sisävesien kalakantojen seurantaan ja näin muotoutui ehdotus muikun ja siian kantojen seurannan toteuttamiselle, CORNET–hanke.

CORNET-hankkeessa laajennettiin syntynyttä tutkimus- ja seurantaverkostoa koskemaan tärkeimpiä suomalaisia muikkujärviä. Tutkimusjärvet ovat Säkylän Pyhäjärvi, Puulavesi, Päijänne, Konnevesi, Keitele, Puruvesi, Paasivesi, Onkamo, Höytiäinen ja Oulujärvi. Eri populaatioiden (järvet) vertaileminen on edellytys yleistettävän tutkimustiedon tuottamisessa.

CORNET oli jatkoa maa- ja metsätalousministeriön (MMM) vuosina 1992-1996 rahoittamalle “Muikun kannanvaihtelua säätelevät mekanismit“ sekä vuosina 1997-2001 rahoittamalle ”Kalojen vuorovaikutukset Saimaalla” -tutkimushankkeille. CORNET käynnistyi poikastutkimusten osalta vuonna 1999 ja sen lopullisena tavoitteena oli luoda pysyvä yhteistyöverkosto. CORNET liittyi läheisesti Jyväskylän yliopiston Suomen Akatemian rahoituksella toteuttamaan ”INSURE - Interlocked sustainable use of parallel fish resources” –hankkeeseen sekä Joensuun yliopiston hankkeeseen ”Muikun siirtoistutuksen kannattavuus ja vaikutukset kalastoon – esimerkkinä Höytiäinen”, joissa hyödynnettiin CORNETin tutkimusmenetelmiä ja –tuloksia. CORNETin yhteydessä kerättyä aineistoa on hyödynnetty myöhemmin myös kokonaan erityyppisissä tutkimuksissa, joista esimerkkeinä mm. Jyväskylän yliopiston UV-säteilyn vaikutuksia selvittävät tutkimukset (SOLAR, rahoittajana Suomen Akatemia) sekä Joensuun yliopiston suurjärvien pelagisen ravintoverkon dynamiikkaa ja vuorovaikutuksia koskevat tutkimukset (rahoittajana Nesslingin Säätiö).

Vuodesta 2010 lähtien siikakalojen poikasseurannasta seurantajärvillä on vastannut Jyväskylän yliopiston bio- ja ympäristötieteiden laitos. Seurantajärvet ovat: Säkylän Pyhäjärvi, Puulavesi, Pohjois-Päijänne, Tehinselkä, Konninvesi-Ruotsalainen ja Konnevesi.